antingen - eller elämästä ja maailmasta

Lukukokemus: Iida Rauma - Katoamisten kirja

  • Lukukokemus: Iida Rauma - Katoamisten kirja

Törmäsin joskus haastatteluun, jossa haastateltava kertoi, että lukee ainoastaan tietokirjoja sillä niistä saa uusia ideoita ja ajatuksia. Itse luen samasta syystä niin faktaa kuin fiktiota. Kertomakirjallisuus on harvoja tapoja matkustaa toisen ihmisen pään sisälle. Rauman teos sai minut tällaiselle matkalle ja pohtimaan ihmisten ja sukujen elämänkulkua yleisesti.

Luin viime vuonna Iida Rauman Seksistä ja matematiikasta -teoksen joka sai lukuisia palkintoja ja jäi mieleeni parhaana lukemani kotimaisena teoksena vuosikausiin. Ilman tuota lukukokemusta olisi tuskin tarttunut Rauman esikoisteokseen. Pelkän takakansikuvauksen pohjalta mieleeni olisi tullut ainoastaan angstinen esikoisromaani nuoren ihmisen itsensä etsimisestä.

Päähenkilö on nuori, joka viettää pakon edessä välivuotta Turussa asuen lukioajoista asti tutun seurustelukumppaninsa kanssa joka omalla tahollaan tutustuu fuksivuoden riemulla uusiin ihmisiin ja ympyröihin. Päähenkilön isä on kadonnut fyysisesti, äiti henkisesti omaan tutkimusspesialiteettiinsa ja päähenkilö itse kieriskelee menneisyydessä ja lääkitsee itseään alkoholilla ja lääkkeillä. Työpaikkana toimivassa vanhusten hoitotalossa vanhukset katoavat aluksi henkisesti, sitten fyysisesti.

Teos etenee kahdessa aikatasossa, toisaalta päähenkilön lapsuudessa ja nuoruudessa, toisaalta hänen nykypäivässään. Kuvaukset 1990-luvun koulusta vaikuttivat minuun, 1979 syntyneeseen, erinomaisen tutuilta jatkuvana väkivallan läsnäolon kuvauksellaan, säästötoimineen ym. Murrosiän ja nuoruuden kuvaukset ovat eläviä ja vahvoja ja toisaalta muistuttavat minua kasvatusalan ammattilaisena siitä, miten nuorten maailma on erilainen aikaperspektiiviltään ja tunteiden voimakkuuksineen, siitä miten nuorten maailmassa on aina meille aikuisille näkymättömiä piirteitä.

Päähenkilö on nuori nainen joka on suhteessa naisen kanssa, mutta tämä aspekti ei ole suinkaan millään tavoin teoksen keskeinen elementti. Päin vastoin, nuoren ihmisen pohdiskelu, pulmat ja tuska tuntuivat pikemminkin yleisinhimillisiltä kuin sukupuoleen tai seksuaaliseen identiteettiin liittyviltä. Ehkä tämä alleviivaakin teoksen sanomaa, jonka mukaan ihmisiä ei kannattaisi jaotella ryhmiin vaan kohdella yksilöinä.

Teoksen kieli oli erinomaisen sujuvaa vailla kikkailuja ja niin henkilöt kuin tarinat uskottavia ja elävän oloisia. Kaiken kaikkiaan odotan mielenkiinnolla Iida Rauman seuraavaa teosta.

(Teos on ilmestynyt viisi vuotta sitten ja siitä on ilmestynyt monia mainioita arvosteluja. Olen huvikseni ajatellut kirjoittaa bloggauksen jokaisesta lukemastani kirjasta ainakin vuoden loppuun saakka. Kolme ensimmäistä sattuivat olemaan tietokirjoja. Osa on uutuuksia, osa klassikoita, osa sattuman eteen tuomia.  Huonot jätän kesken, ehkä niitäkin voisi listata.)

 

Iida Rauma: Katoamisten kirja, 377s, Gummerus 2011

 

Kirjan esittelysivu kustantamon sivustolla:

http://www.gummerus.fi/fi/kirja/9789512083640/katoamisten-kirja/

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset