antingen - eller elämästä ja maailmasta

Itsenäisyyden vuosikymmenten merkittävimmät alukset: Jäänmurtaja Voima 1954

  • Jäänmurtaja Voima alkuperäisessä 1950-luvun linjakkaassa, funkistaloja muistuttavassa ulkoasussaan.

Jäänmurtaja MS VOIMA hakemassa SS WIIRIÄ Helsinkiin Porkkalan länsipuolelta

Aljasalo Niilo, kuvaaja ; Wärtsilä, kuvan kohteen tekijä
Suomen merimuseo
    Jäänmurtaja Voima alkuperäisessä 1950-luvun linjakkaassa, funkistaloja muistuttavassa ulkoasussaan. Jäänmurtaja MS VOIMA hakemassa SS WIIRIÄ Helsinkiin Porkkalan länsipuolelta Aljasalo Niilo, kuvaaja ; Wärtsilä, kuvan kohteen tekijä Suomen merimuseo
  • Jäänmurtaja Voima Kruunuvuorenselällä.

Bonin Volker von, Valokuvaaja
Helsingin kaupunginmuseo
    Jäänmurtaja Voima Kruunuvuorenselällä. Bonin Volker von, Valokuvaaja Helsingin kaupunginmuseo
  • Voima vuonna 2007 - kuvassa erottuu hyvin vuoden 1978 jälkeinen kansirakenne sekä suomalaisten jäänmurtajien Katajanokkaan sopiva värityskaavio. Kuva ijaakonam, Wikipedia.
    Voima vuonna 2007 - kuvassa erottuu hyvin vuoden 1978 jälkeinen kansirakenne sekä suomalaisten jäänmurtajien Katajanokkaan sopiva värityskaavio. Kuva ijaakonam, Wikipedia.

Pohdittaessa merkittäviä aluksia itsenäisyyden vuosikymmeniltä jäänmurtaja Voima on helppo nostaa esille. Jäänmurtaja Voima oli teknologisesti aikansa huippua edustanut jäänmurtaja josta tuli myös vientituote Neuvostoliittoon ja Ruotsiin. Aluksen työura on kattanut jo 63 vuotta - yli puolet itsenäisyyden ajasta - ja eläköityminenkin tapahtunee ilmeisesti vasta 2020-luvun lopulla.

Logistisesti Suomi on saari, jonka rantavedet jäätyvät. Ainoastaan jäissäkulkukelpoisilla aluksilla jäänmurtajien tukemana vienti ja tuonti maailmanmarkkinoille mahdollistuu. Eräs nälkävuosien suurten kuolonuhrien syistä oli kyvyttömyys tuoda viljaa ulkomailta Suomeen ankaran jäätalven seurauksena. Hangon satama ja höyrylaivat auttoivat pidentämään viennin sesonkia vuodesta 1878 eteenpäin, mutta ympärivuotisen liikenten mahdollisti vasta jäänmurtaja Murtajan käyttöönotto 1890.

Joku jäänmurtaja kuuluu merkityksensä vuoksi ehdottomasti itsenäisyyden vuosisadan merkittäviin aluksiin. Ympärivuotinen pääsy maailmanmarkkinoille on mahdollistanut vientivetoisen taloutemme rakentaman taloudellisen hyvinvoinnin. Arkisen aherruksen lisäksi murtajat olivat tärkeässä roolissa myös sodissamme. Jäänmurtaja Sampo avusti s/s Arcturuksen Vaasaan mukanaan jääkäripataljoona 27:n pääosa. Talviliikenteen mahdollistamat elintarvikekuljetukset pelastivat Suomen nälänhädältä 1942.

Vuonna 1954 valmistunut Voima ei suinkaan ollut ensimmäinen Suomessa rakennettu jäänmurtaja. Dieselsähköinen rannikkojäänmurtaja ja sukellusveneiden emälaiva Sisu oli valmistunut jo ennen sotia. Aluksen kehittäminen laitettiin vireille jatkosodan päätettyä kun suurin tuohon mennessä käytössä ollut suomalainen jäänmurtaja, hollantilaisvalmisteinen Jääkarhu, oli luovutettu sotakorvauksena Neuvostoliittoon.

Hitsaamalla rakennetussa Voimassa otettiin ensimmäisenä jäänmurtajana käyttöön nelipotkurijärjestelmä - kaksi potkuria keulassa ja kaksi perässä.

Alus herätti valmistuessaan laajaa kansainvälistä huomiota ja alustyypistä tuli vientimenestys. Ruotsiin toimitettiin yksi ja Neuvostoliittoon kolme saman alustyypin alusta. Molemmat kaupat saivat aikoinaan jatkoa ja suomalaisia jäänmurtajia on toimitettu myöhemmin jopa Argentiinaa myöten.

Voiman alkuperäinen ulkoasu on 1930-1960 -luvun alusten kansainväliseen tyyliin sangen virtaviivainen ja kaareva. Pelkkä tuotannon tehokkuus ei ohjannut laivan kansirakenteen suunnittelua. Nykyään Kemissä matkailujäänmurtajana toimiva Sampo on säilynyt kansirakenteeltaan alkuperäisen kauniina. Nykyinen Voiman kansirakenteen kulmikas rakenne Urhon ja Sisun tapaan on perua vuosien 1978-1979 peruskorjauksesta. Voiman tapaisesta sopusuhtaisesta kansirakennelmasta voi saada välähdyksen vierailemalla Kemissä matkailujäänmurtaja Sammossa.

Laajempaan kansainväliseen kontekstiin liitettynä Voima edustaa myös merenkulun dieselaikakautta joka alkoi tosin jo ennen ensimmäistä maailmansotaa mutta nousi maailmanlaajuisesti valtavirraksi oikeastaan vasta 1950-luvulla. Uusin jäänmurtaja Polaris edustaa dieselin jälkeistä aikaa nesteytetyn maakaasun käyttäjänä. Voima toimii vielä Polariksen rinnalla - alus remontoitiin 2016 jolloin sen käyttöikää jatkettiin vielä kymmenellä vuodella.

Voima edustaa myös aikakautta jolloin suomen kielestä koettiin ylpeyttä, sitä ei hävetty, suomenkielinen nimi kelpasi jäänmurtajallekin. Nykyaikana tämä olisi tuskin enää mahdollista.

Kirjoitan kirjoitussarjaa Suomen itsenäisyyden vuosikymmenten merkittävimmistä aluksista. Yritän löytää joka vuosikymmeneltä jonkun aluksen tai alustyypin jonka koen vuosikymmenelle merkityksellisenä, jonkun joka voi kertoa vuosikymmenen tarinaa laajemminkin.

 

Kirjallisuutta:

Laurell, Seppo: Jäänmurtajat ja talviliikenne, teoksessa Navis Fennica - Suomen merenkulun historia, osa 3, toimittanut Erkki Riimala, WSOY 1994

Turunen, Ari ja Partanen Petja: Raakaa voimaa, suomalaisen jäänmurtamisen tarina, Into-kustannus 2013

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Tämän blogin suosituimmat

Kirjoittajan suosituimmat Puheenvuoro-palvelussa

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset