antingen - eller elämästä ja maailmasta

Paul Hawken: Drawdown - positiivisesti ilmastonmuutoksen pysäytyskeinoista

  • Paul Hawken: Drawdown - positiivisesti ilmastonmuutoksen pysäytyskeinoista

Myyntimenestys Drawdown esittelee keinoja ei vain ilmastonmuutoksen hidastamiseksi vaan kääntämiseksi pyrkien arvioimaan eri keinoja kustannustehokkuuden kautta. Teos esittelee yhteensä sata keinoa eri yhteiskunnan aloilta naisten kouluttamisesta rakentamiseen tehokkuusjärjestyksessä. Kokonaisuudessaan teos on silmiä avaava, positiivisesti tulevaisuuteen suhtautuva ja sujuvasti kirjoitettu. Tarvitsemme myös tulevaisuudenuskoa.

Project Drawdown on yhdysvaltalaisen taloustieteilijän ja aktivistin Paul Hawkenin luotsaama projekti jossa pyritään analysoimaan erilaisia keinoja ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi ja peruuttamiseksi. Eri ratkaisuja pyritään rankkaamaan CO2 päästöjen vähentämisen, nettohinnan ja säästöjen perusteella.Ratkaisuja on useilta eri yhteiskunnan aloilta, energiantuotannosta maankäyttöön. Jo käytössä olevan teknologian lisäksi teoksessa esitellään myös tulevaisuuden ratkaisuja joista osa on suomalaisille tuttuja, kuten puurakentamisen edistäminen.

Erittäin positiivisena pitäisin, että teos huomioi väestön kasvun ympäristövaikutuksen ja esittelee tehokkampia keinoja tämän saavuttamiseksi, mm. tyttöjen kouluttamisen (6.) ja perhesuunnittelun edistämisen (7.).

Kirjana teos on amerikkalainen hyvässä ja pahassa. Lyhyisiin lukuihin perustuva, naseva, listaorientoitunut, pikemminkin perusteleva kuin pohtiva. Lukukokemuksena fragmentaarinen, toisaalta sopii johdantona useisiin kysymyksiin josta lukija voi pohtia omia kantojaan ja etsiä tietoa edelleen, aloittaen vaikkapa Drawdown projektin verkkosivuista. Kyseessä ovat toki tulevaisuuteen suuntautuvat skenaariot mikä altistaa teoksen voimakkaalle kritiikille - voidaanko taloudellisia vaikutuksia arvioida niin tarkkaan kuin siisteiltä näyttävissä taulukoissa vaikuttaa?

Teoksen puutteena näkisin esimerkiksi lemmikkien ja matkailun ympäristövaikutusten pohdinnan puuttumisen, ehkä tarkoituksella projektissa pyritään etsimään positiivisia asioita eikä vaikuttamaan asketisoivilta. Myös ydinvoiman merkitystä pyydellään tekstissä ikään kuin anteeksi - ehkä johtuen useiden ympäristöliikkeiden negatiivisesta ydinvoimakannasta. Rikkaisiin maihin köyhemmistä maista suuntautuvan maahanmuuton pohdinta puuttuu myös teoksesta.

Suomen kannalta on ilo huomata, että merkittävä osa esitellyistä ratkaisuista on jo Suomessa ainakin jo osassa maata käytössä, kuten vaikkapa kaukolämpö (27), lämpöeristys (31) ja polkupyöräystävällinen infrastruktuuri (59). Ei ihme, että raskaaseen teollisuuteen pitkälti nojautuvan ja lähes arktisen Suomen CO2 päästöt per capita ovat pienemmät kuin lauhkean ilmaston ja kevyen teollisuuden Kalifornian osavaltion, jota yhdysvaltalaismediassa usein hehkutetaan ympäristöasioiden edelläkävijänä. Tämä siitä huolimatta, että Suomesta puuttuvat vesivoiman merkittävät tuotantoedellytykset, geotermisen energian tuotantomahdollisuudet ja ympärivuotinen aurinkovoiman tuotanto.

 

Paul Hawken: Drawdown - The Most Comprehensive Plan Ever Proposed to Reverse Global Warming. 256s, Penguin Press 2017.

 

Project Drawdownin kotisivut joissa voi tutustua erilaisiin teoksessa esitettyihin ratkaisuihin

http://www.drawdown.org/

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (11 kommenttia)

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Ympäristötietoisuuden lisääminen on hyvä asia. Vaikuttaa kiinnostavalle. En tiedä oliko tyttäreni lukenut tuon vai mikä sai hänen vaihtamaan joitakin ilmeisiä ja jopa hiukan turhiakin CO2 päästöjään toiseen vähempi päästöiseen. Toki hän lentää, työ vie ja niistä päästöistä on vaikea luopua vähempiin päästöihin päästäkseen. Lennetäänkö tänä päivänä kuitenkin paljon, liikaa? Kokonaisuuden ymmärtääkseen paremmin pitäisi mukana olla kaikki mahdollinen. Tuossa kirjassahan ei ole. Miksi lie jätetty osa poi?

Käyttäjän JukkaRaustia kuva
Jukka Raustia

Teoksessa käsitellään laajamittaisia ratkaisuja, ei oikeastaan henkilökohtaisen elämän ekotekoja vaikka ne toki paljolti isompiin ratkaisuihin linkittyvätkin. Lentomatkustuksen osalta teoksessa painottuvat tekniset tehokkuusratkaisut pikemminkin kuin elämäntapamuutokset. Teoksessahan on tarkoituksellisesti tekijätiimin mielestä sata parasta ratkaisua - ei kaikkia. Tämä on toimituksellisesti mielestäni ymmärrettävää, muutoinhan teos paisuisi.

Lentämisen osalta sinänsä olen samaa mieltä, sen ympäristövaikutuksia ei tuoda tarpeeksi esille. Ehkä sen katsotaan kuuluvan nykyaikaiseen urbaaniin kulttuuriin jota tulee ihannoida. Onneksi kuitenkin keskustelua asiasta on ja etäläsnäolon avulla liikematkustamista voidaan vähentää.

http://jukkaraustia.puheenvuoro.uusisuomi.fi/22951...

Käyttäjän bionavigaattori kuva
Veikko Hintsanen

Hienoja asioita.

Liikenteen ja lentoliikenteen osalta erityisesti , voitaisiin aluksi palauttaa mieliin mitä olemme jo sopineet ja jota voitaisiin alkaa katsomaan, mitä on toteutettu, miten ja mitä on toteuttamatta. Se sopimus on kirjattu mm.https://ec.europa.eu/transport/themes/strategies/2011_white_paper_en

Lentoliikenteen osalta on sovittu että päästöjä pienennetään sillä että 40% poltto aineista korvataan vähä päästöisillä poltto aineilla.

Henkilöautojen suhteen on sovittu, että vuoteen 2050 mennessä meillä ei ole polttomoottori autoja kaupungeissa.
ja
kolmas vahva sopimusmerkintä on se , että raskaan liikenteen maanteillä kulkevia volyymejä pienennetään siirtämällä niitä raiteille vesiliikenteeseen (huom! tässä ei puhuta polttoaine /tai voimalähde-kikkailusta vaan selkeästi volyymien moodi siirroista päästöllisistä pienempi päästöisiin kuljetustapoihin ) kaikki muu mitä tehdään on sitten EU:ssa sovittujen sopimusten ulkopuolista "lisäpuuhailua".

Käyttäjän JukkaRaustia kuva
Jukka Raustia

EU:n tavoitteista mainittakoon, että lentokoneiden CO2 päästöt eivät ole ainoa ongelma, lisäksi tulevat tiivistysvanat korkealla ym. Toki sähköinen lentoliikenne voi olla pitkälle mahdollinen vuosisadan puoliväliin mennessä. Se on ottanut yllättäviä ja positiivisia edistysaskeleita viime vuosien aikana. Esim. Airbusin, Siemensin ja Rolls-Roycen E-fan projekti:

http://www.airbus.com/newsroom/press-releases/en/2...

Itse toivoisin myös etäläsnäolon mahdollisuuksien lisäämistä ja kunnon lentoveroja ohjaamaan ihmisten kulutuskäyttäytymistä.

Käyttäjän bionavigaattori kuva
Veikko Hintsanen

Hehkutat yllä raskaan teollisuuden päästöjen pienuutta.

Yllättävää ja ihmetyttävää teollisuuden ympäristöluvissa on mm. se että teollisuuden (mm metsäteollisuus) raaka aine hankintalogistiikan päästöjen kokoa ja mahdollisuutta /tavoitetta/tarvetta niiden päästöjen pienentämiseen ei edes arvioida valtion toimesta,

vaan annetaan suoraan esimerkiksi ympäristöluvat suoraan ilman mitään lupaehtoihin tehtävää merkintää (mm Äänekoski ja nyt Kuopion sellu ?) noin 80% raaka aine volyymien kuorma auto liikenteelle (keskimääräinen kuorma auto liikenteen taso metsäteollisuuden raaka aine hankinnoissa) , vaikka Suomen valtio on sopinut valtiotasolla raskaan liikenteen 50% volyymien siirroista raide ja vesiliikenteeseen vuoteen 2050 mennessä ?

Käyttäjän JukkaRaustia kuva
Jukka Raustia

Olet nähdäkseni oikeilla linjoilla. Päästöasioissa on usein melko luovaa tulkintaa. Omasta mielestäni merkittävin koskee tuotteiden ja rahavirtojen hiilijalanjälen huomioon ottamista. Karkeasti, maa joka siirtää raskaan teollisuutensa Kiinaan on päästötilastoinnissa edistyksellinen sillä tuotannon päästöt tapahtuvat Kiinassa ja kansainvälisen meriliikenteen päästöt usein unohdetaan.

Samaa luovaa tulkintaa esiintyy Suomessa kaupunkiseutujen vähäpäästöisyyttä hehkuttaessa - kun saastuttava toiminta tapahtuu kaupungin rajojen ulkopuolella ei sitä lasketa.

Logistiikan osalta tosin sähkökuorma-autot saattavat tehdä tielogistiikasta yllättävän ympäristötehokasta. Nähtäväksi jää, tuleeko trollikkakuorma-autosta vai akkurekasta voittoisa ratkaisu.

Käyttäjän bionavigaattori kuva
Veikko Hintsanen

Energian kulutuksen suhde maantie/vesiväylät, ei muutu vaikka käyttövoima muuttuu....

Sen lisäksi jäljelle jää maanteitten kuluminen samalla tavalla mitä nyt.

Digiaika saattaa pienentää maantieliikenteen ulkoisia kustannuksia kuten onnettomuudet, ja meluhaitat jonkin verran mutta nekin jäävät huomattavasti joka tapauksessa maanteillä suuremmiksi mitä vastaavalla sisävesiliikenteellä.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Hyvä esitys, mutta lukuisia keinoja listaavissa lhestymistavoissa häiritsee vähän se, että ne helposti unohtavat pääasian. Ykköskeinon ja lähes ainoan keinon pitäisi olla fossiilisten polttamisen lopettaminen. Se hoituu niin, että laitetaan fossiililähteitä kiinni. Säästöt yksittäisissä kohteissa voivat helposti johtaa vastaavan fossiilimäärän kuluttamiseen muissa kohteissa (hintojen alenemisen myötä). Ja uudet vähäpäästöisemmät laitteet voivat lisätä kokonasikulutusta vähentämättä fossiileja kuluttavien laitteiden käyttöä (käytetään muualla, ja uudet laitteet täytyy rakentaa ja nekin kuluttavat jotain).

Säästömahdollisuudet tulisi mieltää lähinnä keinoina tulla toimieen siinä tilanteessa, jossa fossiilihanat on suljettu tai fossiilipolttoaineiden tuotantoa on muuten oleellisesti vähennetty. Tällöin jotain säästöä voi syntyäkin. Oleellista tässä on siis se, että niin kauan kuin globaalia sopimusta tuotannon lakkauttamisesta ei ole, vapaaehtoisia kuluttajia jonkun toisen säästämille fossiilipolttoaineille löytyy aina.

Ilmastotalkoiden esittäminen useiden säästökikkojen yhteistuloksena voi olla haitallista siksi, että tämä lähestymistapa ohjaa ihmisten ja päättäjien huomion pois itse pääsasiasta, eli fosslliliähteiden sulkemisesta / tuotannon konkreettisesta rajoittamisesta. Toistaiseksi fossiililähteitä on suljettu hyvin vähän, jos juuri lainkaan, ja Suomenkin tiedotusvlineet uutisoivat usein edelleen positiivisesti uusien lähteiden löytymiesetä.

Kannatan sellaista lähestymistapaa, jossa säästökohteiden esittelyn yhteydessä muistutetaan myös siitä, että ne eivät itsessään takaa globaaleja säätöjä (vain pieniä vähennyksiä tai notkahduksia paikallisessa kulutuksessa), ja että on oleellista puuttua ensisijassa tuotannon rajoittamiseen. Sekin on ok, jos joku maa tai alue mittaa kokonaiskulutuksen rajoillaan ja omista fossiililähteistään, ja vähentää tuonti-/tuotantomääriä systemaattisesti.

Käyttäjän JukkaRaustia kuva
Jukka Raustia

Jatkohuomautuksena hyvään kommenttiinisi toteaisin, että Drawdownissa esitelläänkin useita CO2 sitomiskeinoja ei vain kehityksen pysäyttämiseksi vaan myös kääntämiseksi.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

En ole Drawdownia lukenut, mutta oletan, ettei siinäkään ole juuri keskusteltu siitä minua kiinnostavasta aivan keskeisestä kysymyksestä, milloin ja miten fossiilisten polttoaineiden tuotanto loppuu Saudi-Arabiassa, Yhdysvalloissa ja Norjassa. CO2:n sitominen on sekin siinä mielessä vain jo aiheutettujen vahinkojen paikkaamista, että suoraviivaisempi ratkaisu olisi olla polttamatta fossiilista hiiltä kuin ensin polttaa, ja sitten yrittää kerätä kaasut takaisin pulloon.

Fossiilisita polttoaineista luopuminen on vaikeaa paljolti siksi, että saavutetuista kulutustottumuksista luopuminen ei ole kivaa. Lämpöä ja sähköä kykenemme tuottamaan helpohkosti muillakin tavoin kuin fossiilisilla. Liikennepolttoaineissa vaaditaan hieman enemmän innovaatioita, mutta ei silläkään rintamalla mitään suuria ongelmia ole (lentoliikenne ongelmallisin, ja varmaankin vähenee melko paljon, jos fossiilisista luovutaan). Tekniikka meillä siis jo on, mutta halu toimia vielä puuttuu. Voisimme ajaa fossiilipäästöt alas nopeastikin, mutta poliittisesti kulutustottumuksia vähentävät päätökset tuntuvat edelleen mahdottomilta. Poliitikoille on helpompaa puhua periaatteellisesta tuesta ja lennellä näyttävästi kansainvälisiin kokouksiin, ja olla tekemättä mitään sellaista, joka oikeasti ja välittömästi leikkaisi päästöjä (pysyvästi ja siirtämättä niitä toisaalle).

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

Geoengineering näytti puuttuvan Project Drawdownin kotisivuilta. Siitä löytyy aika mielenkiintoinen TED talk, A critical look at geoengineering against climate change.

"Environmental scientist David Keith proposes a cheap, effective, shocking means to address climate change: What if we injected a huge cloud of ash into the atmosphere to deflect sunlight and heat?"

Ei niin yllättävä tai uusi ajatus. Tulivuorenpurkaukset ovat viilentäneet ilmastoa jo "aikojen alusta".

Kirjoittajan suosituimmat Puheenvuoro-palvelussa

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset